Joonas Miettinen Uskalla olla ihminen

Internetistä sairastuneet 2

Internetistä sairastuneet 2

 

Yksi painallus ja edessäni on satoja kuvia. Lähes tulkoon kaikissa kuvissa on juhlia, bodattuja lihaksia, autoja, sisutettuja taloja, matkoja ja ihmeellisiä suorituksia. Ihmiset haluavat näyttää sen, kuinka hyvin ovat onnistuneet elämässä, sillä ilmeisen moni pitää näitä elämässä onnistumisen mittana. Ovathan ne usein kovan työn tuloksia. Meissä on luonnollisesti halu näyttää osaamisemme ja pärjäämisemme.

Kaikki haluavat olla poikkeuksellisia. Tosin jos kaikki olisivat sitä, kukaan ei enää olisi poikkeuksellinen. Tästä on syntynyt kova kilpailu. On kollektiivinen ajatus siitä, että tavanomainen elämä, tavallinen arki, tavalliset ihmissuhteet, saavutukset, työ, eivät ole enää hyväksyttäviä tiloja.

Kuvia ja päivityksiä katsellessa vaikutaa siltä, että jokainen on onnensa kukkuloilla viettäessään aikaa harrastuksisaan, kotonaan, matkoillaan tai töissään.  Syntyy halu päästä samoihin päämääriin, ja fyysisiin, jopa henkisiin mittoihin. Halu on liikkeelle paneva voima. Samalla se kuitenkin luo tunteen riittämättömyydestä. Tunnistatko tämän? Näit jonkun päivittävän onnensa sosiaaliseen mediaan, samalla huomaat tulevasi onnettomammaksi itse, koska juuri sillä hetkellä et satu hymyilemään ja iloitsemaan elämän suuressa juhlakulkueessa. Näin "onnellisuuden" tavoittelusta syntyy onnettomuutta.

Internetin aikakaudella on käynyt kuitenkin niin, että ikäviä asioita, epämiellyttäviä tunteita ei näytetä itsessään. Niitä ei silloin ole olemassa. Niistä tehdään korkeintaan välinearvo jollekin muulle. Toisten auttamiselle, huomiolle tai oman ideologiansa myymiselle. Vai oletko nähnyt kuvan jossa joku aidosti murjottaa, eikä hänellä ole muuta kerrottavaa? Tai kuvan niistä kolmesta neljäsosasta, jotka eivät saaneet työpaikkaa? Kun ihmisten auvoista onnea ja elämän menestystarinaa katsoaessa syntyy alituinen riittämättömyyden tunne, herää kysymys: mistä oikeastaan tunnemme aidosti riittämättömyyttä? Miksi ihminen joka hengittää ja elää on niin riittämätön, että siitä syyttää jopa itseään, riittämättömyydestä. Näin kuilu syvenee. Riittämättömyys on tunne siinä missä muutkin. Tunteet tulevat ja menevät. Nyt riittämättömyydestä on tullut kuitenkin kansojen sairaus. Se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja saa aikaan ahdistusta ja alakuloa, jos ei kauhalla kaadettuna niin pienin arkea himmentävin ottein.

Miten tämä kaikki liittyy internettiin ja riittämättömyyden tunteeseen, josta on tullut kansan yleinen kiusaus? Seuraa mukana. Tiedätkö mitä aivoillesi tapahtuu joka päivä, kun otat kännykän käteesi? Kuvittele, että näkisit puolen tunnin välein (oikeastaan joka kerta kun katsot puhelimella sosisaalista mediaa) suurenmoisen urheilusuorituksen tai vierailisit joka toinen tunti asuntomessuilla tai että joku kurvaa eteesi urheiluautolla joka aamu herättyäsi ja leuhkii vielä sillä, ja että kaikkialla ihmiset näyttäisivät olevan tunnin välein todistettuina ylpeän tyytyväisiä itseensä. Saahan se haluamaan, ja tuntemaan riittämättömyyttä tai tyytymättömyyttä. Hyvällä tahdolla iloitset muiden onnesta, mutta inhimillisenä ihmisenä saatat uupua. Internet tarjoaa näkymiä näihin ihmeellisen vaikuttaviin asioihin joka alituinen hetki, eivätkä aivosi osaa erottaa todellisuutta mielikuvasta.

Ehkä nyt saatat alkaa ymmärtämään mitä itseasiassa teet aivoillesi ja mitä ne tekevät sinulle. Mutta emme ole pelkästään selaajia, vain myös itse päivitysten luojia. Kun teemme päivityksen jostakin onnistumisesta, hetkestä, suorituksesta ja saamme siitä tykkäyksiä, saamme ikään kuin vahvistuksen sille, ettemme ole niin riittämättömiä. Kun näet ihmisen hymyilevän Porchen vieressä aivosi tulkitsevat tilanteen helposti niin, että sinulla on asiat huonosti koska et omista Porchea, vaikka vielä hetki sitten kaikki oli ihan hyvin ja olit tyytyväinen elämääsi. Kun ihmiset näkevät sinut vastaavassa tilanteessa, hekin kokevat tilanteen helposti niin. Syntyy riittämättömyyttä sairastava internetkansa. Kenenkään ei tarvitsisi kokea riittämättömyyttä tavalla, jolla sitä koemme. Emmekä kuitenkaan näe menestystä uhkuvissa kuvissa tuhansien tuntien työtä, ainoastaan palkinnon. Moni kenties käärii hihat ja alkaa toimeen, moni soimaa itseään huonoista elämän valinnoista tai tilanteesta.

Elämme kahdessa todellisuudessa, siinä jossa kaikki on äärimmäisen hyvin, sekä siinä, jossa masennuksen ennustetaan olevan yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus 2020 –luvulla. Vaikka et olisi masentunut, päivät eivät välttämättä silti ole fitness –lavoilla keikuttelua ja vaikka olisivatkin, kuinka kestävän onnen ne toisivat elämääsi. Sitäpaitsi kestävä onni on myytti, edes sisäinen rauha ei ole pysyvää (sen katkaisee vähintäänkin nälän tunne). Sosiaalisen median aikakaudella on alkanut käymään niin, että ihmiset elävät elämäänsä ajatustasolla, eivätkä koe sitä enää tunnetasolla. On ikään kuin kaksi elämää, se joka näytetään muille ja se joka koetaan (jos koetaan) itse. Elämästä tulee helposti keinotekoista, ja sitä pitävät yllä tekohengityksellään kymmenet, sadat, tuhannet tykkääjät. Elätetään mielikuvaa, joka elättää ihmistä itseään. Voi olla niin, että useat tykkäykset elättävät usein todennäköisesti jokseenkin sisäisesti onnettomia ihmisiä. Tästä syntyy kierre, jolloin onnettomat ihmiset saavat jokseenkin onnelliset ihmiset tulemaan onnettomiksi, koska onnelliset haluavat olla kuin jokseenkin onnettomat, jotka näyttävät kuvissaan onnellisilta.

Mitä sitten tehdä? Vastaus on nimenomaan se, ettei mitään pidä tehdä. Sinun ei pidä olla enempää, sinun ei tarvitse olla enempää, jos et niin aidosti itse halua, siis tahdo. Sinä riität, vaikka et omasta mielestäsi riitä. Huomaathan joka kerta internetin kuvatulvaa selatessasi tunteen ja ajatuksen: Minunkin pitäisi tehdä tai olla niin kuin... Tunnista siis kuvia katsellessasi sisällä heräävä riittämättömyyden tunne, havaitse se kehossasi, nimeä se ja tunnista siihen liittyvät ajatukset: Miksi en ole kuin he, miksi minulla ei ole sinnikkyyttä, rohkeutta, miksi en käy salilla riittävästi, miksi en tee kaikkea, jotta saavuttaisin saman kuin he, miksi minulla ei ole rahaa, ystäviä, kumppania, miten he jaksavat nähdä vaivaa ja minä en. Siksi koska todennäköisesti pohjimmiltasi rakastat elämääsi omasi kaltaisena. Olet vain eksynyt sydämesi luota. Ei sinun tarvitse, koska muiden tarvitsee.
  Näin tulet hiljalleen tietoiseksi sinua ohjaavista haluista ja tunteista. Kun tulet tietoiseksi alat saada vapautta valita oman reaktiosi reaktion. Lopulta huomaat, että elämässäsi on aidosti hyvin vähän riittämättömyyttä, jos ollenkaan. Edes tyytymättömyys ei enää vaivaa sinua alituisesti. Alat vapautua internetin luomasta kahleesta ja keskittyä siihen mikä elämässäsi on tärkeää, ja mitä sinä itse haluat. Ei mitä muut haluavat sinun haluavan.

Sinulla on lopulta vastuu internetin käyttäjänä suhteestasi reaktioihisi. Tosin, jos et ole niistä tietoinen, kenelle vastuu sitten kuuluu? Mitä tietoisemmaksi tulet niistä, sekä tavoistasi käyttää internettiä, sitä enemmän lisäät omaa elämänhallinnan tunnetta, jolla on taas perustavanlaatuinen yhteys hyvinvointiin. Kun seuraavan kerran selaat sosisaalisen median kuvavirtaa tai päivityksiä, sinulla on nyt mahdollisuus nähdä kaiken lävitse. Suurin osa haluaa jakaa hetkensä sosiaalisen yhteyden vuoksi. Siksi sosiaalinen media on syntynyt. Jokainen kaipaa olla tykätty, ja on kiva jos tykätään. Eikä kaikkien hymyilevien kuvien takana ole onneton ihminen. Mutta on hyvä kuitenkin muistaa: et näe heitä, jotka eivät laita päivästään kuvaansa. Hekin ovat yhä olemassa. Millainen sosiaalinen media olisi, jos asiat kääntyisivät päälaelleen. Kuvavirtaan tulisikin kuvia ja tarinoilta heiltä, jotka kokevat kärsimystä, pelkoa, ahdistuneisuutta, kiukkua, hätää, inhoa, tuskaisuutta. Näkisit silloin elämän kurjan puolen. Tuntisit riittämättömyyttä, kun et voi auttaa. Tällä hetkelle näemme kuitenkin enimmäkseen vain elämän kiillotetun pinnan. Se on ymmärrettävää, tahtovathan ihmiset näyttää autonsakin myynti-ilmoituksessaan vahattuna ja hymyillä hääkuvassa. Lehtien uutisista saamme lukea toisaalta kurjaakin puolta. On kuitenkin niin, että tyytymättömyyttä ja riittämättömyyttä sairastavassa maailmassa parannuslääke ei ole oman tason nostaminen vaan sen laskeminen. Tämä tarkoittaa niiden olosuhteiden hyväksymistä, jotka elämässä ovat, niiden tunteiden hyväksymistä jotka elämässä ovat, sen ihmisen hyväksymistä, joka sinä saatat olla ja joka sinä voit olla. Aito onnellisuus syntyy sisältäpäin. Silloin kun sinulla ei ole mitään, sinulla saattaa itseasiassa olla kaikki. Mutta muista, onnellisuus on vain sisäisen elämän hetkittäinen tunne- ja mielentila siitä, että olet tehnyt oikeita asioita kohdataksesi sinua, joka on alati muuttuva. Ikuisen onnen metsästäminen luo elämän mittaisen onnettomuuden. Onni tulee, kun hyväksyt onnettomuuden. Eikä mikään onni ole ikuinen, vaikka siltä näyttääkin. Saako nyt päivittää jotain internetiin kysyt? Kyllä saa. Ehkä olennaista on muistaa, että internet tarjoaa kyllä hetken tyydystä, muttei sisäistä rauhaa.

Tämän luettuasi aukaise silmät oikein kunnolla ja katso sitten pihalle. Mitä näet? Vertaa sitten näkymää internetin kuvavirtaan ja päivityksiin. Kohtaavatko ne? Aivoillesi molemmat ovat todellisuutta. Kummassa maailmassa sinä elät ja olet riittävä?
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Ennen muinoin rahvas pidettiin ruodussa ja tyhmennettiin kirkonmenoilla.
Joissain maissa tyhmentäminen täydennettiin runsaalla viinan saannilla.

Nykyisin tyhmentäminen hoidetaan internetillä ja etenkin sosiaalisella medialla, jossa rahvas saa käpertyä itseensä ja omiin kuvioihinsa
"Uusi tutkimus: internet todella tyhmentää meitä"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-tutkimus-i...
"Internet sotkee pitkäkestoisen muistin"
https://yle.fi/uutiset/3-5425789

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Joo. Niinhän sanottiin, että kirjojen lukeminen tyhmentää, kaikki asiat voidaan nykyään laittaa jonkin teknologian syyksi ja myöhemmin myönnetään, ettei ole mitenkään tyhmää.

Ainoa asia on se, että ei viitsitä kirjoittaa pitkiä tarinoita, asioita, kun ihmiset eivät vaan jaksa lukea alusta loppuun asti.

Informaatioähky voisi olla kyseessä, että tietoa on aivan liian paljon ja kaikkea ei pystytä omaksumaan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Eli aattele itte ja tutki, onko totta, kato kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä ja asioitten taustat netissä, radiouutisten kans, lukiessa historiaa. Mie rakastan nettiä ❤

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jo 50 vuotta olen harrastanut atk:ta. Nyt eläkkeellä ollessa en tulisi toimeen ilman sitä. Viimeiset kymmenen vuotta olen melskannut somessa joka päivä tuntikausia.

Aina on ollut varoittelijoita, pitää tehdä parannus muuten joutuu helvettiin. Nyt se on internet joka tuhoaa ihmisen. Varoittelijoita on joka lähtöön, he esiintyvät edistyksen airueina.

Minäkin rakastan nettiä kuten Hilkka. Rakastan myös elämää mutta atk ja internet on kasvattanut eniten luonnetta. Lähes päivittäin moni asia menee pieleen mutta niistä aina selviää. Netti on monessa asiassa enemmän ja parempi kuin reaalimaailma.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset